30.10.16

We Are the Pretty Things That Live in the Forest

Kahden lauseen kauhua.

"Naapurin koira ulvoo sydäntäsärkevästi kirkkaina kuutamoöinä. Se haudattiin kaksi vuotta sitten".

"Rekiretkellä otsalampun valossa ruokin neljä koiraani neljällä lihapalalla. Neljäs koirani jäi ilman". 

"Rapsutin sänkyni alla nukkuvaa koiraani ja se nuolaisi kättäni. Muistin olevani hotellissa, eikä koira ollut mukana". 

 "Yöllä koirani hyppäsi sänkyyn jalkojen päälle. Kaikki koirani olivat ulkotarhassa."

 "Ovelta kuului raavintaa ja kolme koputusta, ikkunan huurteeseen oli kirjoitettu horjuvasti "avaa 
ovi". Vastasataneessa lumessa näkyi vain koirani jäljet, rappusilla se tuijotti minua häntää heiluttaen."

"Koirani tuijottaa minua usein liikkumatta. Nyt huomasin sen katsovan aina hieman ohitseni."

Kahden lauseen (virkkeen) kauhua on tämän vuoden Halloween-postaus. Tämä sisältää viittauksia useampaankin 
elokuvaan, ehkä huomaatte ne kaikki. Toivottavasti nautitte ja synkkää Halloweenia kaikille!


9.10.16

Kolme sanaa syystreenistä!

Tämä kesä on ollut melko viileä ja viimeistään nyt lokakuussa vetoharrastajat ryömivät koloistaan ja liikkeellä näkee jos jonkinlaista viritystä ja asiantuntijaa. Minun kokemukseni ei ole treenata mitään kisatykkejä, vaan tavoite on retkiajo pienellä valjakolla. Tässä kuitenkin joitakin tärkeimpiä asioita, muistathan käydä tutustumassa myös uusittuun siperianhusky.nettiin ja sen Rekikoira-kokonaisuuteen, josta löytyy myös vinkkejä treenaamiseen!


Säännöllisyys Kaiken alfa ja omega on treenin säännöllisyys. Aseta tavoite ja suunnittele treeniohjelma sen mukaan. Kirjoita ohjelma kalenteriin ja pitäydy siinä. Pidä kirjaa matkoista ja koirien kehityksestä, muista myös merkitä mahd. sairaslomat tai muut tauot treenissä. Ajat koirilla vain sitä matkaa mihin olet niitä treenannut! Mikään ei ota päähän enempää kuin sunnuntaiajelijat, eli ihmiset jotka ajavat koirillaan epäsäännöllisesti muutamaa kilometriä silloin kun sattuu huvittamaan ja tähdet ovat oikeassa asennossa. Ja sitten aivan yhtäkkiä vedetään jotain hillitöntä päivämatkaa. Tai kun pitkän tauon jälkeen vaan jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin. Treenit aloitetaan aina peruskestävyydellä eli rauhallisella, matalasykkeisellä harjoittelulla. Kuten Kuuhaukun kennelin rekiajelun 7 kultaisessa säännössä on sanottu: Maltti on valttia. On myös muistettava valmistautua viivytyksiin, sairailla koirilla ei ajeta ja toipumisaikojen on oltava tarpeeksi pitkiä.

Kuuntele koiraa. Jos koira ei tule mielellään valjastettavaksi edellinen treeni on ollut liian rankka. Tämä EI johdu siitä, että koira ei pidä valjastuksesta ja "kyllähän se sitten innoissaan juoksi kun sen väkisin valjastin". Nämä koirat juoksevat vaikka pää puoliksi irti, sillä ne haluavat pysyä lauman mukana "saalistusretkellä". Jos koira sanoo "nope" ja juoksee karkuun nähdessään valjaat ota pakkia treenissä ja aja viikon verran aivan lyhyttä matkaa matalalla teholla ja katso mitä koira sanoo seuraavalla viikolla kun näytät sille valjaita. Älä jätä asiaa siihen vaan selvitä syy.

Säätiedote Pidä Hemulina kiinni ilmapuntarista ja katse lämpömittarissa! Treenilämpötila on hyvin yksilöllistä ja pitkälti tottumiskysymys. Jotkut ajavat koiria läpi kesän koirien siitä kärsimättä. Matkat ovat tuolloin lyhyitä ja koiria juotetaan monta kertaa. Koirien vointia on erityisesti tarkkailtava, koska riski lämpöhalvaukseen on suurimmillaan. Itse olen ajanut koiria kesällä alle 10 asteen lämmössä 2 km uimarannalle ja takaisin. Koiran kieli on hyvä mittari, jonka avulla voi seurata koiran lämpötilaa. Koira ei varsinaisesti hikoile vaan jäähdyttää itseään läähättämällä. Kun koira juoksee "kieli pitkällä", jolloin kieli usein roikkuu leuan toisella puolella on aika hidastaa vauhtia ja juottaa koira. Ylikuumumisen merkki on se kun näet suoraan läähättävän koiran nieluun. Kieli on lapion muotoisena pitkällä ulkona ja koira läähättää voimakkaasti kita ammollaan. Silloin voidaan jo olla viittä vaille lämpöhalvauksessa, joten koira täytyy juottaa ja viilentää. Se ei ole hassunhauskaa ilveilyä kun koira irvistää ylirasituksesta niin, että sen kulma- joskus jopa etuhampaat näkyvät. Treeneissä on aina pidettävä ensiaputarvikkeet mukana, niihin kuuluu myös lämpömittari, jolla voi mitata koiran ruumiinlämmön.

Enemmän kuin pelkkä auringonpaiste treenin vaaralliseksi tekee ilman kosteus. Kesäisin matalapaine tuo usein mukanaan hiostavan kostean ilman ja silloin on hyvä jättää treenit väliin. Ilmanpaine vaikuttaa hapenottokykyyn, minkä voi itsekin todeta hikoillessaan pilvisellä säällä ja odotellessa raikastavaa ukkosrintamaa.

Verryttely Alku- ja loppuverryttely tehdään aina! Rekikoirat eivät näytä helposti kipua ja niillä voi olla vakaviakin vammoja ja kipua ilman, että ajaja sitä edes huomaa. Vammautumisen riskiä pienennetään ja palautumista nopeutetaan oikein tehdyillä lämmittelyllä ja palautumisella. Ja jos se ei vielä riitä syyksi niin oikein tehty lämmittely voi myös parantaa suoritusta. Lämmittelyn tulee olla aina nousevaa, eli tehoja nostetaan hitaasti vastaamaan suorituksen tehoja. Jos koirat sinkoilevat täyttä laukkaa juoksutarhassa, niitä ei päästetä sinne ilman lämmittelyä. Valitettavasti se, että "kun koiria on niin paljon" ei riitä syyksi sluibailla lämmittelystä. Jokainen koira lämmitellään koiramäärästä riippumatta. Vastaavasti palautuminen tehdään tehoja laskemalla. Läähättäviä koiria ei koskaan pakata autoon vaan koiria voi esim. taluttaa kevyessä ravissa niin kauan, että sykkeet ja hengitys tasaantuvat (koiran kunnosta ja olosuhteista riippuen siihen voi mennä puolikin tuntia).

Vaikka koirat ovatkin luotuja liikkumaan ihan eri tavalla kuin me ihmiset suosittelen silti ajajiakin vierailemaan edes joskus siellä lenkkipolun puolella. Koirat tuntevat ihan samalla tavalla kuin mekin, ne hengästyvät, lihakset menevät hapoille ja raskaan treenin jälkeen niilläkin voi olla viivästynyttä lihaskipua. Kun itse voi edes vähän samaistua koiriin, voi myös ottaa treenaamisen merkityksen tosissaan.
.