22.7.14

Löytöretkeilijät

Lämpimistä säistä huolimatta patikointisuunnitelmamme on edennyt hyvin ja enää on jäljellä yksi reittiosuus, joka on reilu 10 km patikointi. Sitten onkin siirryttävä naapurikuntien Lieksan, Ilomantsin, Tohmajärven jne. maisemiin. Eli reitit eivät kyllä ihan heti lopu! Valjakko on ensi talvena sillä mallilla, ettei kovin pitkää matkaa voi vielä  mennä, mutta jälleen piipahdamme naapurikuntien puolella ja omiakin rekireittejä on suunniteltu nyt kun uusia hyviä reittejä löytyy jatkuvasti. Nyt on jouduttu tyytymään pyöräilyyn aina kun lämpötila sallii. Ensimmäisessä kuvassa Verona töröttää keskellä puroa, joka on sopivan 4 km kesäpyöräilyreitin varrella.

Seron kanssa ei ole helteillä patikoitu ollenkaan, mutta koirapuistossa se paineli kyllä sellaista laukkaa, että ihan hirvitti! Käytämme Seron säännöllisesti eläinlääkärin tarkastuksessa ihan vain siksi, että ikää alkaa jo olla. Viime tarkastuksessa kaikki oli hyvin, eikä vauhti ole hidastunut.




6.7.14

Pikkuhousukoirat

Junaillessamme taas erään kerran Odessan kanssa juoksujen aikana, sillä oli tietenkin siisteyden takia juoksuhousut jalassa. Eikä mitkä tahansa pöksyt vaan tietenkin vaaleanpunaiset pikkarit. Lähes jokainen ohi kulkenut matkustaja pysähtyi ihailemaan Odessaa ja lapset tietenkin kuvaamaan kännykkäkameroilla ja silittelemään pehmeää nallekoiraa. Housut eivät onneksi näkyneet Odessan istuessa tai maatessa, mutta kun jäimme pois junasta lapset huusivat peräämme: hei hei, heippa pikkuhousukoira!

Koiramme tarvitsevat housut kotonakin. Kyseessä ei ole mikään Hohdon hissikohtaus, mutta koska koiramme saavat olla sängyillä ja sohvalla on hyvä suojata myös se koiran peräpää. Käytännöllisyyden takia Odessalla on kahdet mustat housut, joissa on tarrakiinnitys ja niihin saa vaihdettuun kuivan paperin. Kyseiset pöksyt toimivat parhaiten ja ovat hygieenisimmät koirankin kannalta. Mutta kun ne on mustat. Ja saman väriset kuin koira ja nehän helposti unohtuu jalkaan kun koiran vie ulos... Kävelykadun varressa asuessa housut piti olla jalassa hississäkin ja kun Odessa oli unohdukseni takia pissanut housuun 1-2 kertaa oli hankittava näkyvämmät housut. 

Juoksuhousuja on monenlaisia, on farkkukuvioisia ja hyvin epäilyttäviä punaisia housuja mustalla pitsillä. Topcanikselta sitten löytyi sopivan kokoiset pöksyt, vaaleanpunaiset tietenkin! Odessa ei ole koskaan häiriintynyt housujen käytöstä tai koettanut ottaa niitä pois, se on oikeastaan aika ylpeä niistä. Varsinkin kun sai rähjätä pojille ihanissa pinkeissä pöksyissään. Veronakin on ylpeä pöksymafian jäsen, mutta ottaa aina paperin pois ja käyttääkin siksi mielellään myös pinkkejä pöksyjä.

Miten onnistuin kirjoittamaan näin paljon koiran juoksuhousuista.. No, jos joku googlella tänne eksyy aihetta tutkiessaan: 1. älä hanki koiran värisiä housuja vaan sellaiset, jotka huomaat ottaa pois pimeälläkin ulos mennessä 2. housujen on oltava oikean kokoiset, jotta ne eivät purista edes koiran nukkuessa kerällä ja 3. itse suosin koirilla housuja, jotka eivät ole kovin tiukat, koira pääsee itse puhdistamaan ja joihin voi vaihtaa kuivan paperin - näin toivottavasti vältytään tulehduksilta, joista kohtutulehdus lienee ikävin. 4. Housuja on oltava väh. 2 per koira ja vaihdettava puhtaisiin päivittäin.