22.1.14

Harjoittelun tuloksia

Tämä(kin) postaus on odotellut luonnoksena pitkään ja tätä on saanut välillä jo täydentääkin. Verona on käynyt ahkerasti pentukoulussa ja se on sinne aina innoissaan lähdössä, joka lauantaiaamu. Ohjaaja ei aina yhtä innoissaan perjantain jäljiltä. Verona on tosi motivoitunut ja helppo kouluttaa, se oppii asiat parilla toistolla, paikka-käskyä lukuunottamatta!

1. Istu ja maahan. Istumaan olen aina opettanut koirat käsimerkillä, mutta Verona osaa jo nyt sanallisen käskyn. Maahanmenoa on ihan pari kertaa vasta harjoiteltu, joten se ei vielä käskystä suju.

 3. Seuraaminen. Tämä toimii hyvin kun on nakkeja taskun pohjalla. Olen nyt myös jokaisella lenkillä pitänyt makupalat mukana ja eteenpäin ei mennä jos hihna on kireällä. Kuvittelen näin saavani vapaaehtoisesti hihna löysällä kulkevan siperianhuskyn, siis käyttämättä mitään pakotteita. Vielä hihnakäytös ei ole toivotunlaista.

4. Istuminen seuraamisesta. Tämä lähti mallikkaasti liikkeelle, eli se perä painuu maahan heti kun pysähdyn, mutta ei vielä jää siihen kun jatkan matkaa.

5. Luoksetulo. Tämän Verona on osannut jo pitkään, mutta perusasentoon neiti hoksaa tulla vain käsimerkistä. Treenaillaan tämä siis toimimaan pelkällä suullisella käskyllä, perusasentoon Verona tulee etukautta. Myöskin hiotaan tiiviimmäksi ja koetetaan jättää se satunnainen päälle runttaaminen pois!

Seuraavaksi vahvistetaan maahanmenoa ja paikallaan pysymistä, sekä perusasentoa käskystä. Serohan osaa kaikki nämä paitsi perusasentoa, Odessa-tollero on enemmänkin keskittynyt viihdealalle esinetunnistukseen jne. mutta aion senkin kanssa aloittaa näitä perusasioita kun sillä näyttää nyt olevan uutta motivaatiota.

Meidän treenit ovat hyvin leppoisia, treenataan silloin kun huvittaa ja tietysti viikottain pentukoulussa jos ei ole liikaa pakkasta tms. Mitään sen kummempia tavoitteita meillä ei vieläkään ole, tämä on vain hauskaa tekemistä Veronan kanssa ja kyllähän se vaikuttaa arkeen kun on koulutettu koira. Verona esim. osaa tosi nätisti matkustaa häkissään, se istuu siellä niin kauan kunnes saa luvan tulla ulos, eikä survoudu sieltä huutaen ulos sillä hetkellä kun häkin ovi aukeaa (Odessalla olisi vähän opeteltavaa..). Mutta ehkä tavoitteena voisi olla laittaa jonkinlaista videota treeneistä kunhan kevät koittaa!

19.1.14

Valjakon matkassa

Olen pitkään odotellut, että saadaan valokuvaaja matkaan, jotta voin kirjoitella meidän vetotreeneistä. Verona aloitti ensin potkuritreeneillä ja olin kyllä ihmeissäni kun neiti veti käskystä oikeaa reunaa ja osasi suunnat. En ollut sille mitään opettanut, oikeaa reunaa vetää yhä käskystä, mutta suunnat luulen sen ainakin puoliksi veikkaavan. Mutta hyvältä näyttää. Ennen lumien sulamista ehdimme käydä pari kertaa valjakolla liikkeellä. Verona olisi taittanut matkaa Odessan niskassa roikkuen, joten Sero on aivan mahtava pari sille - sen niskassa ei roikuta! Seron takia emme voi kovin pitkää matkaa vielä mennä ja Veronakin on aivan vauva vielä, joten tänä talvena tuskin kovin pitkiä reissuja ajetaan. Siksi mennäänkin vaihtelevissa maastoissa lyhyitä reittejä. Näissä kuvissa mennään turvetuotantoalueen reunamilla suolla, missä normaalisti menee kelkkareitti - nyt ei mitään reittiä. Myös näillä main liikkuu paljon susia, mutta metsästäjiäkin kohdattiin, joten susista ei ole tainnut ongelmaa olla.


 Kohtelias Sero-herra ehtii aina tervehtiä

Verona ja kireät liinat 

 Me ve-de-tään! 

Kuuma kaakao on paras talvijuoma, ripaus suolaa ja reilusti kermavaahtoa!

Vaahto suoraan purkista maistuu myös koirille..
 
Vampyyrien valjakko

Auratulla tiellä ei jarrulla tehnyt juuri mitään

Johtajan kiitokset ajon jälkeen